Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan saatava kirjaus elinvoimaisen susikannan puolesta poronhoitoalueelle
Luonto-Liiton tavoitteena on, että poronhoitoalueella olisi laumoista koostuva elinvoimainen susikanta. Jos poronhoitoalueella ei ole susia, ei alue voi toimia uskottavasti susien kulkureittinä Skandinaviaan, kuten Suomen susikannan hoitosuunnitelmassa sanotaan.
Nykyisessä hoitosuunnitelmassa tavoitteena ei ole lisätä susikantaa poronhoitoalueella.
Tällä hetkellä poronhoitoalueen susikanta on hyvin pieni ja se koostuu Suomen ja Venäjän yhteisistä rajalaumoista sekä alueen yksittäisistä susista. Viimeisimmän Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) arvion mukaan poronhoitoalueella elää noin 20–40 sutta.
Luonto-Liiton susiryhmä vieraili viikonloppuna Rovaniemellä Paliskuntain yhdistyksen kutsumana tutustumassa poronhoitoelinkeinoon.
”Elinvoimainen susikanta poronhoitoalueella edellyttää jatkossakin rakentavaa yhteistyötä. Paras susi on elävä Lapin luontoon kuuluva alkuperäinen eläinlaji, joka voisi olla myös matkailuvaltti”, sanoo Ulla Räsänen Luonto-Liiton susiryhmästä.
Lisäksi Luonto-Liitto vaatii, että seuraavaan susikannan hoitosuunnitelmaan kirjataan vakava puuttuminen susien salametsästykseen sekä petovahinkojen ennaltaehkäisyyn koko Suomessa, myös poronhoitoalueella.
”Petovahinkojen osalta pitää ottaa käyttöön uusia menetelmiä. Eteläisissä paliskunnissa tarhattuja poroja suojaavat lippusiimat, sähköistetyt petoaidat sekä laumanvartijakoirat. Pohjoisissa paliskunnissa porojen aktiivinen paimennus vähentäisi petovahinkoja. Muualla Suomessa petovahinkojen ennaltaehkäisystä on jo hyviä kokemuksia”, sanoo Luonto-Liiton järjestöpäällikkö Sami Säynevirta.
Lisätiedot:
Ulla Räsänen, Luonto-Liiton susiryhmän aktiivi,
ullahannelerasanen(at)gmail.com,
puh. 044 516 6227
Sami Säynevirta, Luonto-Liiton järjestöpäällikkö,
sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi,
puh. 040 560 7303
