Luonto-Liitto vaatii viranomaisilta selkeyttä susiasioihin

Julkaistu 10. 1. 2013

 

Luonto-Liitto on huolissaan Suomen epäselvästä petopolitiikasta koskien poikkeusluvilla ja poliisilain perusteella myönnettäviä sudentappolupia.

Viime aikoina on myönnetty useita sudentappolupia poliisilain perusteella.

Vieremällä ammuttiin joulupäivänä rampa ja huonokuntoinen susi noin 45 metsästäjän voimin. Välipäivien jälkeen mikään viranomaistaho ei tiennyt, mihin susi oli toimitettu. Luonto-Liitto tiedusteli asiaa poliisilta, jonka pakastearkusta susi lopulta löytyi. Tämän kaltaiset tapaukset tapaukset osoittavat, että viranomaistoiminta susiasioissa on huolimatonta.

”Tuntuu että riistakeskuksilla ja poliisiviranomaisilla ei ole minkäänlaista keskusteluyhteyttä keskenään, sanoo Nina Harju Luonto-Liiton susiryhmästä.

Riistakeskuksista on myös myönnetty, että poliisin myöntämät sudentappoluvat tulevat usein päällekkäisiksi riistakeskuksen lupien kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriön alainen Suomen riistakeskus myöntää ministeriön määräyskirjeen perusteella susien poikkeuskaatolupia erityisen merkittävän vahingon estämiseksi tai sen uhasta kansanterveydelle, yleiselle turvallisuudelle tai yleiselle edulle. Eniten poikkeuslupia on perinteisesti myönnetty poronhoitoalueelle.

Poikkeuslupien lisäksi poliisilla on oikeus poliisilain 25. §:n perusteella ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa välitöntä vaaraa ihmisten hengelle tai terveydelle.

Pelkkään näköhavaintoon perustuvia tappolupia poliisi on myöntänyt varsin helposti. Esimerkiksi Raaseporissa viime syyskuussa irtosi poliisin tappolupa sudelle, jolla metsästäjän näköhavainnon mukaan oli kapi.

”Niin sanottuja poliisilupia myönnetään mitä erikoisimmilla perusteilla, esimerkiksi ihmisten rauhoittelemiseksi. Lisäksi suurin osa luvista myönnetään liian heikoin perustein. Poliisin toiminta on täysin mielivaltaista ja tappopäätös riippuu vuorossa olevasta kenttäpäälliköstä”, Harju sanoo.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen syksyllä tehdyn arvion mukaan Suomen susikanta oli kooltaan vain 180–200 yksilöä.

”Suomeen ollaan laatimassa uutta susikannan hoitosuunnitelmaa. Suunnitelmaan pitää kirjata menetelmät siitä, miten Suomen kestävä susikannan elinvoimaisuus turvataan koko maassa, myös poronhoitoalueella. Lisäksi hoitosuunnitelmaan pitää saada kirjauksia petopolitiikan selkeyttämisestä ja vakavasta puuttumisesta susien salametsästykseen”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja Jaana Julin.

Suomi on ollut jo kerran Euroopan unionin tuomioistuimessa holtittoman susipolitiikan takia. Tämä ei ole kuitenkaan vaikuttanut millään tavalla Suomen susikannan vahvistumiseen.

LISÄTIEDOT:

Nina Harju Luonto-Liiton susiryhmän hallituksen jäsen puh. 040 187 8328 ninamariaharju(at)gmail.com

Jaana Julin Luonto-Liiton susiryhmän varapuheenjohtaja puh: 050 541 1912 jaana.julin(at)gmail.com