”Perhon tapauksessa on kyse teosta, jossa suuri joukko metsästäjiä tietoisesti suunnitteli ja toteutti kolmen suden salakaadon. Jos tällaisesta teosta annetaan tuomio rangaistusasteikon lievemmästä päästä, herää kysymys, millaista toimintaa kovempien rangaistusten antaminen edellyttäisi”, sanoo Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Tea Tawast.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Suomessa annetaan suden salakaadosta tuomio törkeän metsästysrikoksen nimikkeellä. Luonto-Liiton mielestä käräjäoikeus teki oikean ratkaisun tuomitessaan syytetyt rangaistuksiin selkeästi todennetusta ja suunnitelmallisesta kolmen suden salakaadosta.

Käräjäoikeuden tuomio ei kuitenkaan ole ankaruutensa puolesta tarkoituksenmukainen, vaikka se noudattaakin oikeuslaitoksen yleistä linjaa. Törkeästä metsästysrikoksesta voi lain mukaan tuomita enintään neljä vuotta vankeutta, joten syyttäjän olisi ollut perusteltua esittää huomattavasti kovempi rangaistusvaatimus.

Törkeän metsästysrikoksen rikosnimike lisättiin metsästyslakiin vuonna 2011 toimenpiteenä laajamittaisen salametsästyksen hillitsemiseksi. Jos salametsästystapauksista annetaan lievimpiä mahdollisia rangaistuksia, on vaarana, että tarpeellisen lakimuutoksen teho jää heikoksi.

Tuntuvien rangaistusten antaminen on tärkeää myös siksi, että lainsäädännön muutosten vaikutusta metsästysrikollisuuteen on kyettävä arvioimaan luotettavasti. Tämä ei ole mahdollista, jos laissa säädettyjä seuraamuksia ei pidetä tarpeeksi merkittävinä.

”Salametsästys on merkittävin syy vuoden 2007 jälkeen tapahtuneelle susikannan romahdukselle, minkä vuoksi tehokkaimpien keinojen selvittäminen ja niiden hyödyntäminen metsästysrikollisuuden kitkemiseksi on olennaisen tärkeää”, sanoo Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.

Puolustus vetosi väitteeseen, että kaadetut sudet eivät olleet puhtaita, vaan niin kutsuttuja hybridejä. Käräjäoikeuden päätös luottaa suomalaisten geenitutkijoiden asiantuntemukseen ansaitseekin kiitosta. Ei ole uskottavaa näyttöä siitä, että koiran kanssa sekoittuneita susia esiintyisi Suomen luonnossa merkittäviä määriä. Luonto-Liitto toivoo, että käräjäoikeuden päätös auttaa jatkossa hillitsemään perusteettomien väitteiden esittämistä susien hybridisaatiosta.

Lisätiedot:

Tea Tawast
puheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhmä
tea.tawast(ät)luontoliitto.fi

Ilkka Hiltunen
susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
ilkka.hiltunen(ät)luontoliitto.fi
puh. 044 516 6227