Luonto-Liiton susiryhmä ja Oikeutta eläimille keräävät nimiä EU:n susikantelun tueksi
Luonto-Liiton susiryhmä ja Oikeutta eläimille kannustavat ihmisiä allekirjoittamaan Euroopan komissiolle suunnatun vetoomuksen kannanhoidollisen metsästyksen lopettamiseksi ja rakentavamman susipolitiikan edistämiseksi Suomessa. Susi on Suomessa erittäin uhanalainen eläin, jonka kanta on Luonnonvarakeskuksen viimeisimmän arvion mukaan vain 220–245 yksilön suuruinen.
Vetoomusta varten kerätään nimiä tukemaan Luonto-Liiton Euroopan komissiolle jättämää kantelua, joka on tällä hetkellä käsittelyvaiheessa. Kantelussa todetaan, että kannanhoidollinen metsästys rikkoo EU:n luontodirektiiviä sekä perusteluidensa että toteutuksensa osalta.
”Kannanhoidollisen metsästyksen salliminen näyttäytyy lähinnä myönnytyksenä salametsästäjille. Suden jatkuvan ahdingon lievittämiseen tarvitaan nyt kestävämpää susipolitiikkaa, jonka puolesta jokainen voi nyt antaa äänensä allekirjoittamalla vetoomuksen”, sanoo Luonto-Liiton susikampanjavastaava Ilkka Hiltunen.
Kannanhoidollinen metsästys on tänä vuonna alkanut kaksivuotinen kokeilu, jonka tavoitteeksi on ilmaistu salametsästyksen vähentäminen. Kokeilun perusteella suden metsästyskiintiö lähes kolminkertaistettiin edellisvuodesta. Alkuvuonna kannanhoidollisilla metsästysluvilla tapettiin 17 sutta.
Kannanhoidollisen metsästyksen aloittamiselle ei ollut perusteita, sillä Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan susikanta on kasvanut voimakkaasti edellisvuodesta, mistä voi päätellä salametsästyksen vähentyneen tehostetun valvonnan ansiosta. Toisaalta uusimpaan kanta-arvioon sisältyy huomattavia epävarmuustekijöitä, joten metsästystä ei olisi tullut myöskään varovaisuusperiaatteen nojalla hyväksyä.
Metsästys rikkoo Euroopan unionin luontodirektiiviä myös sikäli, että se ajoittuu suden lisääntymisaikaan. Huono ajoitus on osaltaan johtanut siihen, että vaikka kaatoluvat on myönnetty nuoria susia varten, peräti 11 tapetuista susista on arvioitu aikuisiksi. Aikuisten yksilöiden tappaminen on erityisen vaarallista, sillä se johtaa pahimmillaan laumojen hajoamiseen, mistä taas voi aiheutua ongelmatilanteita myös ihmisasutuksen keskuudessa.
Rakentavat keinot suden suojelemiseksi, kuten erilaiset kotieläinten suojausmenetelmät, käytäntöjen kehittäminen ja susitiedon aktiivinen jakaminen, ovat jääneet taka-alalle. Tällaisiin keinoihin panostamalla suden suojelua voitaisiin edistää aidosti kestävällä tavalla. Susi on myös saatava luontodirektiivin liitteen IV tiukasti suojeltujen lajien joukkoon koko maassa, myös poronhoitoalueella.
”Susien niin kuin muidenkin eläinten on annettava elää lajityypilliseen tapaansa. On ihmisen vastuulla sopeutua siihen, mikä kuuluu tavalliseen luonnon kiertokulkuun”, sanoo Kristo Muurimaa Oikeutta eläimille -järjestöstä.
Vetoomuksen suden puolesta voi allekirjoittaa sähköisesti Oikeutta eläimille -järjestön verkkosivustolla. Nimiä kerätään myös paperille järjestöjen vapaaehtoistoimijoiden pitämillä infopisteillä.
Vetoomus luovutetaan Euroopan komissiolle syksyn 2015 aikana.
Lisätiedot:
Ilkka Hiltunen
susikampanjavastaava, Luonto-Liitto
ilkka.hiltunen(at)luontoliitto.fi
Puh. 044 516 6227
Kristo Muurimaa
Oikeutta eläimille
info(at)oikeuttaelaimille.net
puh. 044 722 3352
Mari Nyyssölä-Kiisla
puheenjohtaja, Luonto-Liiton susiryhmä
mari.nyyssola-kiisla(at)luontoliitto.fi
puh. 045 126 8068