Luonto-Liiton ja Kotivinkin Ympäristö nyt! -kyselyssä lähes kolmasosa vastaajista kertoi pelkäävänsä metsässä liikkuessaan susia tai karhuja. Yli 50-vuotiaista vastaajista pedoista oli huolissaan jopa 42 prosenttia. Kyselyyn osallistui Kotivinkin, Luonto-Liiton ja Trendin nettisivuilla 1854 vastaajaa, joista 93 prosenttia oli naisia ja 60 prosenttia 20-39-vuotiaita.

Kenenkään pelkoa ei pidä väheksyä. Luonto-Liitto kuitenkin toivoo, että lisäämällä oikeaa tietoa voitaisiin päästä eroon epärealistisista pelon aiheista. Petopelko ja -viha toimivat myös yllykkeenä salametsästykselle, joka on merkittävä uhka maamme susikannalle. Suomen susikanta on viime aikoina taantunut ilmeisesti laittoman metsästyksen takia. Sudenmetsästyskausi poronhoitoalueen ulkopuolella alkaa 1.11.

– Susien takia en lapseni puolesta pelkää. Liikenne, kodin tapaturmat, ilmastonmuutos ja sairastuminen pelottavat kyllä, kertoo Kuhmossa asuva Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja Mervi Laaksonen.

Luonto-Liiton käynnissä olevan Salakaadot seis –kampanjan pääviesti on, että susi kuuluu Suomen luontoon, ja ihmisen ja suden rinnakkaiselo samoilla alueilla on mahdollista. Kampanjassa 15 suomalaista kertoo kokemuksiaan sudesta. Kampanjan suojelijana on kirjailija Heikki Turunen Pohjois-Karjalasta.

Suomessa suden ei tiedetä tappaneen tai vahingoittaneen ihmistä vuoden 1882 jälkeen. Normaalisti susi pelkää ihmistä, ja tänä päivänä ihmisvahingoille altistavia tekijöitä on vähemmän kuin 1800-luvulla. Todennäköisyys joutua suden hyökkäyksen kohteeksi on siis paljon pienempi kuin usein kuvitellaan.

– Suurena petoeläimenä susi saattaa aiheuttaa ihmiselle vaaratilanteita, mutta kokoonsa nähden se on tehnyt ihmiselle suhteellisen vähän vahinkoa, toteaa Luonto-Liiton tiedottaja Laura Manninen.

Salakaadot seis –kampanja muistuttaa, että suhteellisuudentajullekin olisi kysyntää. Esimerkiksi hirvikolarit, mehiläiset ja ampiaiset aiheuttavat ihmiselle moninkertaisen kuolemanriskin suteen verrattuna. Koiran hyökkäyksen seurauksena on menehtynyt ainakin kymmenen suomalaista vuosien 1998-2006 aikana.

Suurpetopelko on pitkälti opittua. Nykyajan ihmisellä ei ole kokemusta suden vaarallisuudesta ihmistä kohtaan, mutta sensaationhakuiset tarinat antavat sudesta vääristyneen kuvan ja lietsovat näin osaltaan susipelkoa.

Lasten käsityksiin pedoista vaikuttavat edelleen myös satujen Isot Pahat Sudet. Tutkimusten mukaan lapset yhdistävät eläinsatujen hahmojen ominaisuudet todellisiin eläimiin. Tuore esimerkki suden roolista ilkeänä tappajana on elokuvassa Niko – lentäjän poika. Pelot juurtuvat mieliin ja siirtyvät usein lasten vartuttua aikuisiksi puolihuolimattomasti sukupolvelta toiselle.

Susiryhmä on Luonto-Liiton toimintaryhmä, joka toimii Suomen suurpetojen suojelun edistämiseksi. Susiryhmä levittää tutkimuspohjaista tietoa suurpetojemme elintavoista, ja pyrkii vaikuttamaan asenteisiin vähentämällä turhaa pelkoa ja vihaa petoja kohtaan.

Lisätietoja:

Mervi Laaksonen, Luonto-Liiton susiryhmän puheenjohtaja,
mervi.koskela(at)kuhmo.net, puh. 050 3368400

Sami Säynevirta, järjestöpäällikkö, sami.saynevirta(at)luontoliitto.fi, puh.
(09) 68 444 232 tai 040 560 7303

Laura Manninen, tiedottaja, laura.manninen(at)luontoliitto.fi, puh. 050
3031840

www.salakaadotseis.fi
www.luontoliitto.fi/susiryhma
Ympäristö nyt –kysely: www.kotivinkki.fi/direct.aspx?area=page&prm1=3222