“Petoaita pääsee tositestiin

Rauli Ailuksen mailla Kiskossa tehtiin viikonloppuna talkoita kaatosateessa. Sade avitti sikäli, että maaperä oli aidantolppien upottamiseen otollisen pehmeää. Lopputulos näkyy nyt maastossa; lähes kilometri valmista petoaitaa kahden laidunalueen ympärillä.
–Nyt tohtii nukkua rauhassa, uskoo Ailus.

Taloa lähimpänä olevalla laitumella asustaa parhaillaan kahdeksan lammasta ja kaikkiaan Ailuksen katraassa on lampaita viidellä eri laitumella myös muualla kuin Kiskossa. Kiskossa talkoot keräsi kokoon Luonto-Liiton susiryhmä ja lisäksi työssä oli muun muassa Salon seudun luonnonsuojeluyhdistyksen jäseniä.

Ailus osallistui viime vuonna Salossa pidettyyn petoaitatilaisuuteen, josta ajatus jäi kytemään. Hän päätti hakea aitaa riistakeskukselta, ja aitatarpeet toimitettiin tilalle keväällä. Aidan kustantaa maa- ja metsätalousministeriö, mutta sen pystytys ja hoito jäävät tilaajan vastuulle.

Viime vuosina paikoin kiivaanakin käynyt susikeskustelu nosti tuntuvasti susiaitahakemusten määrää viime vuonna Salon seudulla.
–Järven toiselta puolelta susi on vienyt lampaita ja tässä lähellä on tehty havaintoja. Vaikka reviiri olisi tarkka, se elää kuitenkin ja on tässä huoli ollut, Ailus perustelee.

Hän ei ole tehnyt itse susihavaintoja, mutta Uudellamaalla perheen laumasta on susi vienyt lampaan. Lampaat eivät ole Ailukselle elinkeino vaan maisemanhoitajia; ne pitävät auki vanhoja laidunmaita Kiskossa ja esimerkiksi Snappertunan museoalueella.
Metsälaitumella samaa tointa hoitavat islanninhevoset, joiden suojaaminen on yhtä lailla ollut mielessä.
–Nehän ovat verraten pieniä hevosia. Jos susi käy hirvenvasan päälle, miksi se ei yrittäisi islanninhevosta, Ailus pohtii.

Ailus myöntää, että susiaita on ratkaisuna rajallinen.
–Niillä tiloilla, joilla on lampaita ehkä satapäin ja alueet isot, kysymys on vaikeampi. Isoa määrää eläimiä ei voi ottaa yöksi sisään eikä istua vahdissa.

Sopimuksen mukaan aita siirtyy viiden vuoden jälkeen tilallisen omistukseen ja aitaan kuuluu myös ylläpitovelvoite.
–Aidan toiminnan edellytys on, että sen alunen pidetään trimmerillä auki, Ailus muistuttaa.
Langoissa on 4000 voltin jännite, jonka on määrä pitää ulkopuoliset poissa aitauksesta ja lampaat sisällä.
Jännite on siksi suuri, että eläin pelästyy, mutta ei kuole.”

(Perniönseudun Lehti 14.9.2017)

Aluperäinen artikkeli täällä